Positiivinen luottorekisteri Suomeen

Pitkään keskusteltu ja kiistelty positiivinen luottorekisteri tulee Suomeen. Kyse ei tässä vaiheessa ole kuitenkaan vielä yhdestä yhtenäisestä rekisteristä vaan jokainen rekisterissä mukana oleva lainayritys ylläpitää omaa rekisteriään, josta muut lainayritykset saavat hakea tarvittavat tiedot tarpeen mukaan.

Positiiviselle luottorekisterille on ollut jo pitkään tarvetta, sillä suomalaisten maksuhäiriömerkinnät ovat lisääntyneet vuosi vuodelta eikä kunnollisia ratkaisuita ongelmaan ole löydetty. Nyt vuoden 2014 alussa jo noin 350 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä. Tämä määrä on kasvanut n. 5% vuosittain. Yksi merkittävä tekijä maksuhäiriömerkintöjen kasvussa on se, että täysi-ikäinen henkilö voi ottaa pikavipin ilman puhelinta.

Mikä on positiivinen luottorekisteri?

• Rekisteristä näkee kaikki yksittäisellä henkilöllä olevat lainat niissä yrityksissä, jotka ovat positiivisessa luottorekisterissä mukana
• Velallinen ei pysty ottamaan maksuvaikeuksissa uutta lainaa vaan hoitaa ongelman heti alkuvaiheessa pois
• Positiivinen luottorekisteri estää ylivelkaantumisen ennen maksuhäiriömerkintää

Kuluttajien lisäksi myös pikavippiyrityksille positiivinen luottorekisteri on selvä positiivinen asia, sillä lainaamisen riski vähentyy. Tämä johtaa siihen, että lainoja on mahdollista tarjota halvalla, joten ne asikkaat, jotka osaavat käsitellä lainoja oikein, hyötyvät suoraan rahallisesti.

Millainen positiivinen luottorekisteri Suomeen tulee?

• Ei yhtä rekisteriä, vaan tiedot haetaan muilta toimijoilta vasta asiakkaan annettua siihen luvan
• Luvan antaminen on vapaaehtoista, mutta tarkastuksesta kieltäytyminen voi johtaa lainahakemuksen hylkäämiseen
• Asiakkaalla mahdollisuus tarkistaa, mitä tietoja hänestä on luovutettu
• Aluksi mukaan lähtee 15 pikavippiyritystä
• Pankkien kanssa neuvotellaan
• Rekisterin ylläpidosta huolehtii Suomen Asiakastieto

Yksi yhtenäinen positiivinen luottorekisteri on myös suunnitteilla. Tämänlainen rekisteri on käytössä lähes kaikissa muissa EU-maissa ja esim. Ruotsissa jo 20 vuotta. Ongelmana Suomessa on ollut tietosuoja ja rekisterin ylläpitämisen aiheuttamat kustannukset.