Pikavippikielto - tapahtumat tähän mennessä

Pikavipit ovat olleet paljon mediassa viimeisen puolen vuoden aikana eduskunnassa puitavien lakimuutosten takia. Kokoomuksen Sampsa Katajan ajama lakiehdotus pikavippikiellosta on saanut alkuvuodesta 2012 paljon suosiota ja oikeusministeriön työryhmä valmisteli huhtikuuhun mennessä lakiehdotuksen, jonka tärkein kohta oli alle 1000 euron pikavipeille ehdotettava korkokatto.

Syksyyn 2012 mennessä hallituksen olisi tarkoitus esittää lakialoite eduskunnalle.

Ennen kuin siihen asti päästään, on hyvä kerrata tarkemmin, mitä on jo tapahtunut. Aloitetaan loppuvuodesta 2011.

Alustus pikavippien tilanteesta vuoden 2011 loppussa

Pikavipeistä on kiistelty jo pitkään. On aivan selkeää, että pikavippialalla on ratkaisemattomia ongelmia, jotka aiheuttavat paljon harmia pienelle osalle lainaajista, jotka eivät hallitse raha-asioitaan tarpeeksi hyvin.

• Jotain pitää tehdä, mutta mikä on oikea ratkaisu?
• Pitääkö pikavipit kieltää kokonaan?
• Pitääkö ennemmin korjata ongelmia eikä rakentaa kieltoihin perustuvaa yheiskuntaa?

Jos pikavippikielto tulisi voimaan, on sen jälkeen täysi mahdottomuus saada pientä määrää rahaa lainaan vähäksi aikaa kohtuullisilla kuluilla. Pankeista tämänlaista lainaa ei saa. Nordea oli kyselyn perusteella ainoa pankki, joka suostui lainaamaan alle 1000 euroa, mutta siltikin pienin summa oli 400 euroa.

Sampsa Katajan julkisuus nousussa

Kokoomus Sampsa Katajan johdolla esitti eduskunnalle lakialoitteen pikavippitoiminnan kieltämiseksi tai rajoittamiseksi. Lakialoitteen puolelle tuli 116 kansanedustajaa allekirjoituksineen. Tämä tarkoittaa sitä, että lakialoite tullaan ottamaan käsittelyyn keväällä ja hallitus tulee tekemään siitä lakiehdotuksen.

Kieltoa perusteltiin mm. kasvaneiden luottohäiriömerkintöjen ja julkisuudessa esillä olleiden pikavippikierteisiin joutuneiden nuorten avulla. Samaan aikaan Suomen Asiakastiedon tilastojen mukaan suurin syy luottohäiriöiden kasvuun on verkkokauppojen kasvu. Verkkokaupoista johtuvia maksuhäiriömerkintöjä tuli tuplasti edelliseen vuoteen verrattuna. Samaan aikaan pikavipeistä johtuvia maksuhäiriötä oli vuonna 2011 alle viisi prosenttia.

Verkkokauppojen ongelmana on tuotteiden tarjoaminen laskua vastaan ilman luottotietojen tarkistusta. Pikavippien kohdalla luottotiedot täytyy tarkistaa, jotta asiakkaan maksukyvystä voitaisiin olla varmempia. Näiden asioiden valossa pikavippien kieltäminen ei ratkaisisi lisääntyneiden luottotietohäiriöiden ongelmaa millään tavalla.

Suomen Asiakastiedon mukaan järkevämpi ratkaisu voisi olla positiivisen luottorekisterin käyttöönotto. Tästä lisää myöhemmin.

Kokoomuksen pikavippirajoitusta tai -kieltoa ehdottava esitys käsittelyssä eduskunnassa

Eduskunta piti lähetekeskustelun pikavippiasiassa. Pikavippien täyskieltoa tai rajoittamista koskeva esitys sai paljon tukea kansanedustajilta. Pikavippejä verrattiin jopa rikollisuuteen ja vain harva muistutti pikavippien hyvistä puolista ja rajoituksien ongelmista.

Yksi ainoista pikavippien puolesta puhujista oli Perussuomalaisten Olli Immonen. Immonen arvosteli kansanedustajien intoa rakentaa kieltoihin perustuvaa yhteiskuntaa. Hän muistutti myös, että kielto ei ole ratkaisu ongelmiin vaan pikavippiyritykset löytävät todennäköisesti jonkun tavan kiertää sitä. –Kieltojen sijaan tulisi pysähtyä miettimään todellisia syitä velkaantuneiden ongelmiin, Immonen ehdotti.

Olli Immosen puhe on julkaistu Uusi Suomen puheenvuoropalstalla.

Oikeusministeriö pohtii ”onko pikaluottojen tarjontaoikeutta perusteltua rajoittaa kiellolla vai onko tarkoituksenmukaisempaa puuttua niiden tarjoamiseen muilla rajoituksilla” ja esityksen olisi tarkoitus valmistua vielä maaliskuun aikana. Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin mukaan tavoite on antaa lakiehdotus eduskunnalle viimeistään syksyllä.

Oikeusministeriön esitys pikavippien rajoittamisesta

Oikeusministeriön työryhmän esitys valmistui.

• Esitys ei asettaisi pikavippikieltoa täysmääräisena, mutta asettaisi vipeille korkorajan.
• Korkoraja mitattaisiin vuosikorossa ja sen suuruus olisi 36-50 prosenttia.
• Tartta raja jätettiin tässä vaiheessa päättämättä.

Korkokatto kuulostaa aluksi erittäin järkevältä, mutta tässä ei ollut kaikki. Koska rajoituksen halutaan koskevan vain pikavippejä, esitys ehdottaa, että katto olisi käytössä vain alle 1000 euron lainoissa. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että ne jotka ovat jo ongelmissa, eivät hallitse raha-asioitaan ja joutuvat pikavippikierteeseen, joutuvat siihen jatkossakin. Tällä kertaa väärinkäytetyt vipit eivät ole satoja euroja vaan yli tuhannen euron luokkaa.

Tästä johtuen katto haittaisi eniten niitä ihmisiä, jotka osaavat käyttää pikavippejä oikein. Muutaman sadan euron tarpeeseen pitäisi ottaa moninkertainen summa, jonka asiosta kulut kasvavat yhtä lailla.

Oikeusministeriön työryhmän esitys rajoittaisi lisäksi myös oikeudenkäynteihin liittyviä kuluja vastaamaan paremmin käytettävää työmäärää ja kustannuksia, joita velkojalle koituu.

Pienlainayhdistyksen vastaus ministeriön esitykselle

Suomen Pienlainayhdistys ry ehdottaa oikeusministeriön työryhmälle, että korkokaton sijaan pikavippejä rajoitettaisiin kulukaton muodossa.

• Pienlainayhdistyksen ehdotuksessa kulukatto olisi enimmillään 30 prosenttia pikavipin alkuperäisestä lainapääomasta.
• Tämä tarkottaisi että esimerkiksi 250 euron pikavipille suurin mahdollinen kulumäärä olisi 75 euroa kolmen kuukauden laina-ajalla.

Ehdotus rajoittaisi myös perintätoimistojen mahdollisuutta nostaa kuluja taivaisiin. Lisäksi pikavipit kiellettäisiin alle 20-vuotiailta.

Oikeusministeriön työryhmä ei ole kommentoinut ehdotusta puolesta eikä vastaan, mutta Pienlainayhdistyksen toiminnanjohtaja Kari Kuusiston mukaan ehdotus ei saanut kovin hyvää vastaanottoa.

Keskustelu kiristyy syksyä kohti kuljettaessa

Eduskunnan kesätauon jälkeen oikeusministeriön työryhmä antaa eduskunnalle lopullisen ehdotelmansa pikavippejä koskevasta rajoituksesta. Tähän mennessä 43 viranomaista ja yhteisöä on antanut ehdotelmasta oman lausuntonsa. Lausunnot ovat olleet järjestään rajoituksen puolesta poikkeuksena Suomen Pienlainaydistys, joka puolusti elinkeinoaan rajoituksilta.

Asiantuntijoiden mielestä vuosikorko olisi hyvä rajoituksen muoto vaikka se soveltuukin huonosti pieniin ja lyhyisiin lainoihin. Todellisella vuosikorolla on helppo vertailla pitkiä lainoja, joiden pääoma on suuri. Tällöin lainan käsittelykulut vaikuttavat vain marginaalisesti koron suuruuteen. Sitä vastoin lyhyissä lainoissa, kuten pikavipeissä, muutaman euron käsittelykulut voivat nostaa viikon lainan vuosikorkoa kymmeniin tuhansiin prosentteihin.

Rajoituksessa on monta ongelmaa, joista yhden tuo Suomen kuuluminen EU:hun. Rahoitusmarkkinat tulevat olemaan tulevaisuudessa entistä vapaampia maiden välillä. Tällöin pikavippejä otettaisiin yksinkertaisesti ulkomailta ja pikavippikielto Suomessa ei tekisi muuta kuin vaikeuttaisi valtontaa entisestään.

Yksi ratkaisu ongelmaan voisi olla niin sanotun positiivisen luottorekisterin käyttöönotto, joka helpottaisi yritysten selvitystä asiakkaan todellisesta maksukyvystä.

Pikavippien rajoittamista tai pikavippikieltoa koskeva lakiehdotus jatkaa nyt jatkovalmisteluun ja hallitus esittelee lakiesityksen eduskunnalle aikaisintaan syksyllä.